laurisukat.

kun lankakaupan tati kehui paremmaksi kuin seiska-veikka niin matkaan tarttui mehevän väristä lauri-lankaa (menitan oma merkki, italialaista). oli nopsa ja helppo neuloa eikä pölissyt. sukat tulivat tarpeeseen, mies oli iloisena aamulla napannut nuo sohvalta että jee uudet sukat, langan pätkät vaan vilkkuivat nilkoista kun ei nuita oltu vielä päätelty... nyt on. nyt nilkoista tursuaa enää karvat!

(syytän herberttia ja jännittävää elokuva-iltaa siitä että sukkaraidat eivät ole idenddised...)