11. huhtikuuta 2013

olipa kerran sohva.

vuonna 2000 pelastimme kavereilta sohvan joka oli menossa kaatikselle. rumahyvä sohva. oli muutaman vuoden parvekesohvana ja oi kuinka hyvin siinä on nukuttukaan ü sitten tuo siirtyi kellariin jossa tuo löysi paikkansa pyyhe ja vaatehuolto pisteenä (nuin niinkuin nätisti sanottuna). vaan eihän tuota nyt kaatiksellekaan voinut suinpäin lähettää, hmm mitäköhän tuo on syönyt...? paljon purkamisen, parin rikkoutuneen työkalun, ihmettelyn, noin tsiljardin niitin ja kipeiden sormien tuloksena sohvasta jäi iso sotku, vähän lautaa, pahvia, pehmustetta, kangasta ja aivan mahtavan tukeva istuin osa jousineen päivineen.  
tuo istuinosa osottautui oivalliseksi pomppupaikaksi joka piti tottakai päällystää nätimmäksi. eli renkaat alle, runkoon liimattavaa velcroa ja uuteen päälliseen tarranauha ommeltiin kiinni. ihan hyvältä farkku näyttää rahinakin ü sivuja kiertää taskurivi ja päällä on farkun lahjetta. aika monta housunpunttia meni riekaleiksi...
( kiittelen tässä välissä farkunlahjoittaja maikkia, anteroa, aaroa ja tomia, tanks!)
ja mitämitä, isot ihmiset pompii rahilla heti kun silmä välttää. eiei, siinä pitäisi istua kädet taskussa ideoimassa että mitä tuosta materiaali kasasta tekisikään?

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti